Hankkeen nimi Eloperäisten lannoitteiden mikrobiologisten riskien hallinta elintarviketeollisuudessa
Kustannusarvio 132 000 €	Toteutusaika 01.09.2000 - 31.12.2002
Tavoite ja kohderyhmä Tavoitteena oli selvittää luonnonmukaisessa avomaavihannestuotannossa käytettävien erilaisten eloperäisten lannoitteiden aiheuttamat mahdolliset mikrobiologiset riskit luomuelintarvi-ketuotannossa. Kohderyhmä: luomuviljelijät, luomukasvisjalosteita valmistavat yritykset
Toiminta - Kenttäkokeessa tutkittiin eri lannoitteiden (kompostoitu/kompostoimaton lanta, ilmastettu/ilmastamaton lietelanta) vaikutusta avomaavihannesten mikrobiologiseen laatuun. -Kompostin hygienisoitumista alhaisissa lämpötiloissa tutkittiin auma- ja kompostorikokeessa. -Kartoitus luomuavomaavihannestilojen lannan eri muotojen käyttämisestä ja niiden mikrobiologisesta laadusta. -Kirjallisuuskatsaus patogeenisten bakteerien käyttäytymisestä eri lantamuodoissa, käsittelyissä ja maassa.
Tulokset Tutkimuksen kenttäkoeosion, jossa selvitettiin, luonnonmukaisessa avomaavihannesviljelyssä käytettävien erilaisten eloperäisten lannoitteiden lannoitusmuotojen (tuore kiinteä lanta, kompostoitu lanta, tuore lietelanta, ilmastettu lietelanta) ja viljelytoimenpiteiden vaikutuksia kasvisten mikrobiologiseen laatuun, todettiin, että todennäköisesti juurikasveissa, joilla on yleensä pitkähkö kasvuaika, ei sadonkorjuuvaiheessa esiinny terveydelle vaarallisia määriä tutkimuksessa tarkasteltuja ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereja. Lannoitteista tavattujen patogeenisia bakteereja (Campylobacter jejuni/coli, E. coli O157) ei enää pystytty määrittämään kahden viikon kuluttua lannoituksesta. Viljelytoimenpiteistä selvästi eniten mikrobipitoisuuksien kohoamista maassa aiheutti lannoitus. Mikäli lannoitteen bakteeripitoisuus on hyvin korkea on mahdollista, että maaperän pitoisuuskin voi olla kohtalainen sadonkorjuuvaiheessa. Harauksella ei näyttänyt olevan vaikutusta kasvin naattiosien mikrobiologiseen laatuun tutkittujen bakteerien osalta. Koevuodet oli-vat hyvin aurinkoiset, joka on todennäköisesti edesauttanut bakteerien tuhoutumista maasta ja punajuuren naatista merkittävässä määrin. Tämän vuoksi tuloksia ei voida yleistää sateisen kasvukauden tilanteeseen. Kompostointikoketta, joissa seurattiin kompostin hygienisoitumista ja Listeria monocytogenes-bakteerin käyttäytymistä kompostoinnissa alhaisissa lämpötiloissa. ) Listeria monocytogenes tuhoutui kompostoreista alle 73 vrk:ssa(noin 2,5 kk), kun lämpötila pysyi koko kokeen ajan alle + 30 °C. Aumakompostoinnissa Listeria monocytogenes tuhoutui noin 169 vrk:ssa (noin 5,5 kk) aumakompostin lämpötila pysyessä koko kokeen ajan alle + 25 °C. Suomalaiset luomuavomaavihannestilat käyttävät etupäässä lannoitteena kompostoitua lantaa.
Rahoittaja Tekes, Lännen Tehtaat Oy, Saarioinen Oy, Saimaan Luomu Oy	Toteuttaja ja toteutusalue Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja kou-lutuskeskus Mikkeli Yhteistyötahona MTT
Yhteyshenkilö Hanna-Maija Väisänen	Yhteystiedot 044-5914448 hanna-maija.vaisanen@helsinki.fi